Leivoin viikonlopulla kasvimaalla limpun, kuten suuresti ihailemani Lena Israelsson sanoisi. (Hänen teoksiaan kannattaa kysellä kirjastosta.) Tosin minä kutsun sitä mieluummin täytekakuksi; siinä on niin monta hyvää kerrosta! Kooltaan kakku on 1 x 2.5 metriä ja se on rajattu lautakehyksellä. Mistäkö kakkuseni koostui? Pohjalla on risuja, sitten maatunutta hevosenlantaa, kasvijätettä, savista maata, hiekkaa, kasvijätettä, savista maata ja kuorrutuksena vanhat kesäkukkien mullat sekä vielä hiekkaa. Tällaiseen hienoon kakkuun kätkin 8 - 10 cm:n syvyyteen 30 suurta valkosipulin kynttä ja vielä melkoisen määrän valkosipulin itusilmuja. Nyt vain odottelen, että saan ensi syksynä hienoja valkosipuleita! Niin. Suomessa tuollaista limppua on tapana sanoa kohopenkiksi.
Syyskuun alussa jemmasin kesäkurpitsat harson alle hallaa piiloon. Tuolla kertaa vierailu jäi lyhyeksi; halla ei asettunut taloksi. Ja mitä löysinkään, kun kurkistin harson alle; jättiläisiä! Kuvassa kesäkurpitsat köllöttävät sadonkorjuussa tilapäisesti käyttämässäni kompostiämpärissä. Tulitikkuaski on mittatikkuna. Suurista kesäkurpitsoista kannattaa tehdä sosekeittoa siten, että poistaa ensin höttöisen keskustan. Soppaan voi sitten laittaa mitä kaapista löytyy. Mulla oli suurehko purjo ja pussillinen porkkanoita sekä purkillinen kahvikermaa, jossa ei ole lisäaineita. Suolaa ja pippuria tietenkin lisäsin myös - hyvää tuli!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti